Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.
> kuva
Muokkaa

Mitä tieto on?

Tietoon liittyvien käsitteiden määrittelyä

Suomen kielessä tiedon ja informaation käsitteet ovat hyvin vaikeita määritellä yksiselitteisesti. Informaatiotutkimuksessa on jokseenkin vallitsevana käsitys, jonka mukaan tieto muodostaa nk. arvoketjun (Value Chain of Information). Se merkitsee datan jalostumista informaatioksi, informaation jalostumista edelleen tiedoksi ihmisten käyttöön sekä tietämykseksi ja lopulta viisaudeksi.

Data (Data) on merkkejä tai symboleja. Se on potentiaalista informaatiota, joka voi tulla välityksen kohteeksi.

Informaatio (Information) tulee latinankielisestä sanasta in-formare (muotoilu; muotoon paneminen). Teknisessä mielessä informaatio on materian muotoamista tai muodon siirtämistä. Informaatio on välitettävänä, siirrettävänä tai viestitettynä olevaa tietoa. Se on sekä seurausta informaation tuottajan tietämyksen tavoitteellisesta muokkauksesta että jotakin, jonka havaitseminen vaikuttaa vastaanottajan tietämyksen tilaan ja muokkaa sitä. Voidaan sanoa, että informaatio syntyy merkkien (ts. datan) tulkinnasta.

Tieto (Knowledge) syntyy informaation muuttaessa tulkitsijan kognitiivista rakennetta. Tiedon synonyymina tietämys on ihmisellä itsellään tietyllä hetkellä oleva ymmärrys itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Tieto ei välttämättä edellytä viestintää. Taitotieto (Know-how) syntyy, kun informaatio johtaa myös toimintaan. Samalla tavoin syntyy osaaminen (Knowing), jonka synonyymina tietyissä yhteyksissä käytetään myös termiä tietäminen.

Viisaus (Wisdom) on kyky käyttää tietämystä omassa toiminnassaan. Se on toiminnasta saadun kokemuksen ja osaamisen sekä tiedon ja ymmärryksen summa.

Tiedonhankinta ja tietotyypit (kuva)

Informaatio- ja tietoresurssit

Eksplisiittisesti määriteltynä informaatioresursseilla (Information Resource) tarkoitetaan informaatioyksikköjä (Item), jotka ovat käyttäjän saatavilla tiedonvälitysprosessissa. Suomen kielessä informaatioresurssin synonyymina käytetään kuitenkin usein termiä tietoresurssi (Tietohallinnon osuuden luku Tietoresurssien hallinta).

Eksaktin määritelmän mukaan tietoresurssit (Knowledge Resources) kuitenkin ymmärretään sellaisiksi informaatioresursseiksi, joissa tieto (Knowledge) esitetään ja joiden avulla se välitetään käyttäjille. Tällaisista organisaation resursseja voidaan kutsua myös tietämysresursseiksi.

Viime aikoina jokaisen organisaatioympäristön ainutlaatuisuuden merkitystä on korostettu pyrittäessä määrittelemään ne informaatiosisällön kantajat, mitkä muodostavat organisaation tietoresurssit. Tieto/tietämysresurssit (Knowledge Resources) voidaan määritellä myös ydinosaamisena. Tämän tyyppiset tietoresurssit ovat nousseet yhä keskeisempään asemaan 1990-luvulta alkaen.

Tiedonlähde (Information Source) ymmärretään kohteeksi, josta saadaan tietoa tai joka laaditaan tiedonhankinnan edistämiseksi. Tietosisällön ohella tiedonlähde kattaa myös informaation kantajan tai informaatioalustan (Platform, Format). Esimerkkejä tiedonlähteistä ovat kirja, julkaisu, lehti tai asiakirja. Myös asiantuntijat ovat tiedonlähteitä.

Tietoon liittyviä keskeisiä käsitteitä

Niiniluodon tiedon lajit

Niiniluoto erottelee erilaisia tiedon lajeja:

  1. tieteellinen tieto
  2. propositionaalinen tieto
  3. yleinen tieto
  4. selitykset
  5. modaalinen tieto
  6. numeraalinen tieto
  7. arvioiva tieto
  8. välineellinen tieto

Informaatiotutkimuksen näkökulmasta tieto on jotain asiantilaa tai asiaa kuvaavan semanttisen ja pragmaattisen informaation tulkinta ja/tai siihen pohjautuva merkityksenanto. Tämän tiedon tulkitsija on viime kädessä yksilö, johon vaikuttaa niin yhteisö kuin kulttuuri, jossa hän elää.

Semanttinen informaatio

Semanttinen informaatio liittyy väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisia lauseita ovat esimerkiksi:

  • Tänään sataa
  • Suomi on EU:n jäsenvaltio

Mitä paremmin väitelause kykenee sulkemaan pois asiantiloja, sitä informatiivisempi se on. Kaikella semanttisella informaatiolla on myös totuusarvo eli lause on joko loogisesti tosi tai epätosi. Esimerkiksi lause ¿Saksalaiset hyökkäävät Puolaan ensi maanantaina klo 17.00¿ on informatiivisempi kuin lause ¿Saksalaiset hyökkäävät Puolaan¿.

Pragmaattinen informaatio

Tämä informaation laji ilmaisee vastaanottajalle jonkin yllätyksellisen tai merkittävän asian. Mitä hyödyllisempi viesti on vastaanottajan näkökulmasta, sitä pragmaattisempaa informaatio on. Pragmaattinen informaatio sisältää ajatuksen informaatiosta resurssina, jota hyödyntämällä voimme toimia. Esimerkiksi uutiset ovat tämänkaltaista informaatiota, mutta niiden pragmaattisuus on aikaan sidottu. Uutisen on tultava ajallaan.


Lue lisää tietoresurssien hallinnasta ja tietohallinnosta informaatiotutkimuksen opintojen jaksosta Tietohallinto:
(aukeavat uuteen ikkunaan)

Robert S. Taylorin käsitys informaatioresursseista
Burkin & Hortonin informaatioresurssien jaottelu
Informaation ja muiden resurssien yhtäläisyydet
Informaation erityispiirteet
Bergeronin käsitys informaatioresursseista
Buchanan & Gibbin informaatioresurssi-käsite
Tieto organisaatiossa
Tietojärjestelmän käsite

© Maija-Leena Huotari / Internetix