Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.
Muokkaa

Tiedonhankintatutkimus osana informaatiotutkimusta

Tiedonhankintatutkimus pyrkii selvittämään tiedon hankintaan, käyttöön ja tarpeisiin koskevia kysymyksiä.

Yleensä tiedonhankintatutkimus jaetaan seuraaviin osa-alueisiin:

  1. Arkielämän ei-ammatillista toimintaa (esim. harrastukset, vapaa-aika) tutkiva tiedonhankintatutkimus
  2. Arkielämän ammatillista toimintaa tutkiva tiedonhankintatutkimus, joka keskittyy työssä liittyvien tiedonhankintatilanteiden yms. tutkimiseen.
  3. Tieteellisen tiedon hankintaa käsittelevä tiedonhankintatutkimus

Ei-ammatillista toimintaa käsittelevä tiedonhankintatutkimus pyrkii selvittämään kuinka kansalaiset ratkaisevat arkipäivän ongelmiaan, miten tiedonhankinta auttaa elämänhallinnassa ja millaisia tiedontarpeita ihmisillä on työn ulkopuolella.

Ammatillista tiedonhankintaa käsittelevä tutkimus taas selvittelee mitä tiedontarpeita eri työtehtäviin liittyy, miten tietoa hankitaan ammatillisten ongelmien ratkaisemiseksi ja kuinka tiedonhankinta vaikuttaa esimerkiksi yrityksen toimintaan ja sen tavoitteiden saavuttamiseen.

Eniten tutkimuksia on tehty ammatillisen tiedonhankinnan alueelta. Viime vuosina kiinnostus työn ulkopuolisen tiedonhankinnan tutkimiseen on kasvanut kovaa vauhtia.

Tieteidenvälinen tutkimusalue

Vaikka valtaosa tiedonhankintatutkimuksesta on keskittynyt informaatiotutkimuksen tieteenalalle, myös monilla muilla tieteenaloilla tehdään tälle aihealueelle relevanttia tutkimusta.

  • Filosofia (tietoteoria, tieto-oppi)
  • Tietojenkäsittelyoppi (tekoälytutkimus)
  • Tiedotusoppi (käyttötarkoitustutkimukset)
  • Kognitiivinen psykologia
  • Sosiaalipsykologia
  • Kognitiotutkimus
  • Tieteentutkimus (tieteellisen kommunikaation tutkimus)

Tiedonhankintatutkimuksen tutkimuskohteet

Keskeisimmät tutkimuskohteet ovat:

1) Erilaisten lähteiden ja kanavien käyttö- ja käyttäjätutkimukset

  • Tiedonhankinnan formaalien kanavien, kuten kirjaston ja Internetin tutkiminen
  • Tiedonhankkijoiden (esim. yksilöt, ryhmät, organisaatiot) arvojen ja preferenssien tutkiminen eri tiedonlähteiden ja –kanavien suhteen
  • Informaalien lähteiden tutkiminen (asiantuntijat, kollegat, ystävät jne.)
  • Frekvenssitutkimukset, jotka selvittelevät kysymyksiä käytön useudesta, siitä kuka palveluja käyttää jne.

2) Tiedonkäytön tutkimus eli millä tavoin hankittua aineistoa ja tietoa hyödynnetään?

  • Nämä tutkimukset selvittävät, kuinka tietoa käytetään hyväksi. Miten ongelman ratkaisutavat ja tiedonhankintakanavat suhtautuvat toisiinsa? Millaisia ovat henkilöiden tiedonhankinta- ja käyttötavat ja niihin vaikuttavat tekjijät (esim. elämäntapa, motivaatio, sosiaaliset syyt, mieltymykset jne.)

Tutkimusalana tiedonhankintatutkimus pyrkiikin siis vastaamaan hyvin monentyyppisiin kysymyksiin.Voidaankin sanoa, että tiedonhankinnan tutkimus keskeisenä informaatiotutkimuksen osa-alueena on luonut sen tiedollisen ja teoreettisen perustan, mikä on mahdollistanut esimerkiksi tiedonhakujärjestelmien, kirjasto- ja informaatiopalvelujärjestelmän sekä tietoverkkojen kehittämisen.

© Ari Haasio & Reijo Savolainen / Internetix