Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.
Muokkaa

Tiedonhankintatutkimuksen klassiset jäsennykset

Empiirisen tiedonhankintatutkimuksen lisäksi ovat useat tutkijat pyrkineet hahmottamaan yhtenäistä mallia ihmisen tiedonhankintakäyttäytymiselle aina 1960-luvulta saakka.

Varsinaista yhtä yleisesti tunnustettua ja kiistatonta teoriaa, joka selittäisi ihmisen tiedonhankintaan vaikuttavia syitä, prosessia itsessään ja sen seurauksia, ei toistaiseksi ole kehitetty.

Nuorena tutkimusalana tiedonhankintatutkimus pyrkii kuitenkin jatkuvasti kehittämään omaa teoreettista pohjaansa. Hyvin monet esitetyt mallit ovat saaneet vaikutteita psykologiasta, sosiologiasta ja käyttäytymistieteistä.

Keskeisimpinä ja mielenkiintoisimpina tiedonhankintatutkimuksen teoreettisten jäsennysten esittäjinä voidaan pitää seuraavia tutkijoita ja heidän mallejaan:

Hyvin usein on todettu, että yksi tiedonhankintaa määrittävä seikka on nk. “vähimmän vaivan periaate” (Zipf 1949), jonka mukaan ihminen hankkii tiedon sieltä, mistä se on helpoimmin saatavissa. Tämä korostui ensimmäisissä tiedonhankintaan vaikuttaneiden syiden tutkimuksissa. Mitä hankalampaa tiedon hankkiminen oli jotain kanavaa pitkin, silä mielummin käytettiin vaihtoehtoista kanavaa.

Pyrittäessä selittää yksilön tiedonhankintakäyttäytymistä, on aina muistettava seuraavat vaikuttimet:

  1. Yhteiskunnalliset vaikuttimet
    - sosiaaliset
    - kulttuuriset
    - poliittiset
  2. Yksilölähtöiset vaikuttimet
    - koulutus
    - elämäntapa
    - arvomaailma

Puhtaasti yhteiskunnallisiin tai yksilöllisiin syihin nojautuen ei tiedonhankintaprosessia voida täysin tyhjentävästi selittää.

© Ari Haasio & Reijo Savolainen / Internetix