Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.
Muokkaa

Tiedonhankintatutkimuksen kaksi paradigmaa

Aina 1980-luvun puoliväliin saakka lähes kaikki informaatiotutkimuksen alalla tehty tutkimus oli systeemi- tai järjestelmäorientoitunutta. Käyttäjiä ei tarkasteltu heidän omista lähtökohdistaan vaan heitä palvelemaan tarkoitetuista organisaatioista käsin.

Tälle järjestelmäkeskeiselle paradigmalle tyypillisiä tutkimusaiheita olivat erilaiset käyttötutkimukset jne. Tämän teoreettisen viitekehyksen eli paradigman tutkimukset pyrkivät hakemaan selvyyttä käyttäjien tiedontarpeissa ja tiedonhankinnassa ilmeneviin eroavaisuuksiin.

Kvantitatiivisia metodeja

Surveytyyppisillä kyselyillä kartoitettiin ongelmia ja järjestelmäkeskeisen paradigman taustalla olikin voimakkaana vaikuttava loogisen positivismin tieteenfilosofia, joka redusoi ihmiset muuttujajoukoiksi. Tilastollinen eli kvantitatiivinen tutkimusote on järjestelmäkeskeiselle tiedonhankintatutkimukselle ominaista.

Surveyiden avulla selvitettiin mm. ikä- ja sukupuolijakaumia, koulutusta ja varallisuutta yms. tekijöiden vaikutusta tiedonhankintaan.


Selittävät tekijät

Tiedonhankintakäyttäytymistä on järjestelmäkeskeisen paradigman keskuudessa pyritty selittämään mm. seuraavilla seikoilla:

  • demografiset tekijät
  • muut yhteisölliset tekijät, kuten jäsenyys ryhmissä
  • elämäntapa
  • tehtäväkuvaus syynä siihen miksi otetaan yhteys esim. tietopalveluun


Tutkimusintressit

Dervin ja Nilan (1986) ovat erottaneet kuusi erilaista lähestymistapaa kartoittaessaan järjestelmäkeskeisen paradigman tutkimusintressejä:

  1. Palvelujen tai resurssien kysyntätutkimukset
    - esim. mitä lähteitä käytetään?
  2. Palvelutietoisuustutkimukset
    - kuinka tietoisia vastaajat ovat esim. kirjaston nykyisistä palveluista?
  3. Tyytyväisyys- ja tyytymättömyystutkimukset
    - kuinka tyytyväisiä ihmiset ovat palveluun?
  4. Toivomustutkimukset
    - miten esim. kirjastoa pitäisi kehittää? Mitä palveluja siellä tulisi olla?
  5. Käyttäjäyhteisötutkimukset
    - mittaamalla luodaan demografisia profiileja yhteisöistä, jotta esim. kirjaston palvelua voitaisiin kehittää
  6. Käyttäjien intressejä, toimintoja ja ryhmäsuhteita koskevat tutkimukset
    - tutkitaan mistä asioista esim. kirjaston käyttäjät ovat kiinnostuneita, jotta heitä voitaisiin palvella paremmin


Järjestelmäkeskeisen paradigman kritiikki

Dervinin ja Nilanin vuonna 1986 julkaisema kirjoitus oli alkuna voimakkaalle järjestelmäkeskeisen paradigman kritiikille ja uuden käyttäjäkeskeisen paradigman synnylle.

© Ari Haasio & Reijo Savolainen / Internetix