Tämä materiaali on arkistoitu. Sisältöä ei enää päivitetä. Kaikki sisältö ei välttämättä ole saatavilla.

Minäkuva

Ihmisen minäkuva määritellään käsitykseksi omasta itsestä ja suhteesta ympäröivään maailmaan. Minäkuva kehittyy ja muuttuu koko elämän ajan ihmisen saadessa vuorovaikutuksessa palautetta toiminnastaan ja omasta persoonastaan muilta ihmisiltä. Saatu palaute vaikuttaa voimakkaasti ihmisen käsitykseen siitä, millainen hän itse on, mitä hän osaa ja mitä ei.

Minäkuvassa erotellaan erilaisia piirteitä ja puolia, kuten esim. älykkyys, toimintatapa, ulkonäkö, sukupuoli, luotettavuus ja ailahtelevaisuus. Yksilötasolla minäkuvat eroavat sen mukaan, millaisia ominaisuuksia tai piirteitä asianomainen uskoo itsessään olevan. Toinen yksilö voi arvostaa ja pitää tärkeänä itsessään jotain tiettyä ominaisuutta, kun taas toiselle ko. piirre ei merkitse läheskään samaa.

Ihmiset erovat toisistaan myös siinä, kuinka selkiytynyt ja todellinen heidän minäkuvansa onkaan. Realistinen kuva itsestä on eräs toimintakykyisen ihmisen tärkeimpiä tunnuskuvia. Epärealistisella tai minäkuvaansa tunnistamattomalla henkilöllä on vaikeuksia toimia parhaalla mahdollisella tavalla, koska vääristynyt tai olematon minäkuva vaikeuttaa toiminnasta saatavan palautteen käsittelyä.

Epäonnistumisen kohdatessa realistisen ja hyvin jäsentyneen minäkuvan omaava henkilö kykenee arvioimaan syitä ja korjaamaan toimintatapaansa.
Kehittymättömän ja negatiivisen minäkuvan omaava suhteuttaa helposti kaikki elämänsä vastoinkäymiset omaan kyvyttömyyteensä ja sortuu yhä uudelleen
samoihin virheisiin.

Kuva itsestä vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten ihminen suhtautuu omaan ympäristöönsä. Epäonnistumistilanteessa riippuu täysin henkilön minäkuvasta, kerääkö hän voimansa ja yrittää uudelleen vai antaako hän periksi pitäen ongelmaa ylivoimaisena.

Minäkuva kehittyy vuorovaikutuksessa henkilön sosiaaliseen ympäristöön, joka muodostuu kodista ja vanhemmista, ikätovereista, työtovereista tai omasta perheestä jne. Erittäin tärkeällä sijalla on lapsuusvaihe, jolloin kongnitiivinen kehitys luo pohjaa sille, että luottamus omiin kykyihin lisääntyy. Minäkuvan kehittyminen jatkuu koko elämän ajan, lapsuudessa luodulle kestävälle pohjalle.

Myönteisen perusluottamuksen omiin kykyihinsä ja positiivisen minäkuvan omaava henkilö kestää todella vaikeitakin elämäntilanteita. Negatiivisella minäkuvalla pienikin epäonnistuminen saattaa olla kohtalokasta.

Kun epäonnistumme jossain tehtävässä, tentissä tai työssä, ryhdymme tavallisesti miettimään tapahtuman syitä. Myös voimakkaat positiiviset onnistumistilanteet herättävät samanlaista pohdiskelua. Tapahtumille on tietysti lukuisia syitä, mutta erään jaottelun mukaan ihminen tekee joko internaalisen päätelmän, jolloin hän uskoo tapahtuman johtuneen omasta itsestään tai päätelmä on eksternaalinen,
jolloin hän uskoo sen johtuneen huonosta onnesta tai muista ulkoisista syistä.

Ihmisillä on taipumus selittää onnistumiset internaalisilla ja epäonnistumiset eksternaalisilla syillä. Tällaisella tulkintatavalla ihminen suojelee omaa myönteistä minäkuvaansa, mikä on välttämätöntä arkielämän tilanteissa. Voisi olla kohtalokasta, jos useampi peräkkäinen epäonnistuminen muuttaisi ihmisen uskon omiin kykyihinsä ja halua yrittää taas uudelleen. Se, millä tavalla ihminen tulkitsee tapahtumia, on riippuvainen hänen minäkuvastaan; onko se positiivinen vai negatiivinen.

Käsitys omasta itsestä ohjaa monella tavalla suhtautumistamme ympäröivään maailmaan. Katsomme maailmaa minäkuvastamme peilautuvien ominaisuuksien, piirteiden jne. kautta. Minäkuva ohjaa koko ihmisen sosiaalista toimintaa.
Minä- ja maailmankuvien erilaisuus selittää ihmisten erilaiset ratkaisut samassa tilanteessa. Kielteinen kuva omista kyvyistä ja ominaisuuksista johtaa varaukselliseen suhtautumiseen elämään ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Tällainen henkilö välttää haasteita, koska päällimmäisenä on epäonnistumisen pelko.Myönteinen käsitys itsestä ja luottamus omiin kykyihin johtaa avoimeen rohkeaan asennoitumiseen elämää kohtaan. Tällainen henkilö ei epäröi ottaa vastaan haasteita ja uskaltaa asettaa itselleen tavoitteita.

Ihmisen maailmankatsomus muodostuu maailmankuvasta, minäkuvasta ja arvoista. Minäkuva ohjaa elämänkatsomuksen syntymistä maailmankuvan pohjalta.