Murron harmonikkateosten esittäjiä


Murron harmonikalle sävellettyjä teoksia ovat esittäneet mm. Matti Rantanen, Marjut Tynkkynen, Seppo Valkeajoki, Heidi Velamo ja Mika Väyrynen.
 

Matti Rantanen toteaa Meditaatiosta mm. seuraavaa:

Matti Rantanen"Historiallisesti Murron Meditaatio oli ensimmäinen vahva suomalainen harmonikkateos. Siis hyvin merkittävä asia!"

Matti Rantasen aktiivisen toiminnan ansiosta säveltäjien kanssa syntyi suomalaisen harmonikkakirjallisuuden ensimmäiset sävellykset, jotka liikkuivat perinteisestä, harmonikalle jo tutusta sävelkielestä aivan uusimpaan avantgardeen. Ensimmäinen uuden suunnan teos, Matti Murron Meditaatio (1975) perustuu hyvin pitkälle harmonikan kahden pystyrivin sisältämien sävelten kuljetukseen (koko-puoli -askeleittain etenevä melodiikka ja sointuajattelu), seikka, joka on harmonikalle ollut kauan ominainen, mutta ilmeni nyt uudessa, modernimmassa ympäristössä.



Kannen kuva: Veikko Vionoja, Kruunuhäät 1972


Kaustisen kulttuurilautakunta julisti tammikuussa 1980 sävellyskilpailun uusien kansanmusiikkiin pohjautuvien jousiorkesteriteosten aikaansaamiseksi. Kilpailu herätti yllättävän suurta mielenkiintoa: siihen osallistui 49 teosta. Parhaat sävellykset ja sovitukset saivat kantaesityksensä Juha Kankaan johdolla Kaustisen kolmannella kamarimusiikkiviikolla tammikuussa 1981. Ensimmäisen palkinnon sai nimimerkki 'Sokia poika" (Pekka Jalkanen) Viron orjallaan, toisen palkinnon nimimerkki "Leikari" (Matti Murto) Polskafantasioillaan.

Juha Kankaan johtama Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on soittanut Matti Murron Polskafantasiat myös levylle (Hullu Sakari) ja Heikki Laitinen toteaa esittelyssään siitä mm. seuraavaa: "Matti Murto oli ottanut lähtökohdakseen kolme ilmajokelaisen räätälin Samuel Rinta-Nikkolan vuonna 1809 nuottikirjaansa merkitsemiä polskia sekä vanhan paimensoiton Luumäeltä ja Säämingistä. Murto on käsitellyt tätä pelimanni-perinteemme arvokkainta osaa mielikuvituksella, hyvin erilaisia tunnelmia luoden. Hän lienee ensimmäinen, joka on etsinyt jousien sointiin vivahderikkautta jäljittelemällä talonpoikaisia jousenkäyttötapoja."



FAILP/Suomen Harmonikkainstituutti
Kansi ja kuvat: Leena Neuvonen

Säveltäjä muokkasi Polskafantasioista v. 1982 version myös kahdelle harmonikalle, jonka Marjut Tynkkynen ja Heidi Velamo kantaesittivät ja jonka he myöhemmin soittivat levylle.

HEIJASTUKSIA...
Aikamme suomalainen musiikki heijastuu monine ilmiöineen tällä levyllä. Musiikin tyylillinen kirjo on moninainen, rikas, ei vaan yhteen ajattelutapaan sidottu. Säveltäjät hakevat uusia ilmaisumahdollisuuksia ja löytävät myös harmonikkaduon, jopa trionkin. Nuori, lahjakas muusikkopolvi on innoittamassa säveltäjiä parhaimpaansa ja päinvastoin.

Uuden sukupolven harmonikan taitajat Marjut Tynkkynen ja Heidi Velamo haluavat koskettaa tulkinnoillaan aikamme ihmistä.

Rohkeasti, vakavina yhtä hyvin kuin iloisesti tai empien. Tulevaisuuden näkijöinä, tekijöinä perinnettä unohtamatta.

Mika Väyrynen:

Partita harmonikalle sai alkusysäyksensä syksyllä 1997, jolloin konsertoin Matti Murron nykyisessä kotikaupungissa Savonlinnassa. Konsertin jälkeen molemminpuolinen kiinnostus uutta harmonikkakappaletta kohtaan heräsi, Matti Murrolle säveltäjänä ja minulle esittäjänä. Valtion säveltaidetoimikunta myönsi sävellystilausta varten apurahan jolloin projekti voitiin toteuttaa. Teos valmistui 9. heinäkuuta 1998.

Uuden teoksen luonnehtiminen on aina hankalaa, jopa tarpeetonta. Siksi jätänkin Matti Murron Partitan luonnehtimisen toivoen, että kuulijat loisivat itse omat mielikuvansa tästä uudesta teoksesta.



Seppo Valkeajoki: Riemukkaita kamarimusiikkihetkiä!

Opetustyössä olen havainnut, että yhteissoittomateriaalin olisi hyvä olla sellaista, johon harmonikan lisäksi soveltuisi moni instrumentti. Milloin tarvitaan viulu-harmonikka duoa, milloin taas huilisti haluaisi soittaa hanuristiystävänsä kanssa. Tähän tarkoitukseen kansanlaulut ovat erinomaisia, sillä ne soivat harmonikalla hyvin ja toiseksi soittimeksi soveltuu niin jousi- kuin puhallinsoitinkin.

Tämä kokoelma Täällä Pohjantähden alla, 12 kansanlaulusovitusta harmonikalle ja jousisoitimille/puhaltimille on sen sovittajan Matti Murron ja allekirjoittaneen yritys vastata tähän tarpeeseen. Kokoelman sovitukset on tehty ensisijaisesti harmonikalle/viululle tai harmonikalle/sellolle. Kuitenkin viulun tai sellon osuudet voidaan soittaa aivan hyvin myös erilaisilla puhallinsoittimilla, kunhan niiden äänialat soveltuvat joko viulun tai sellon alueelle.

Matti Murron sarja Kesäkuvia harmonikalle sisältää kymmenen musiikillista tuokiokuvaa Suomen kesäisestä luonnosta. Jokaisen osan taustalla on pedagoginen ajatus kehittää soittajan tekniikkaa, rytmin hahmottamista ja musiikillista ilmaisua. Säveltäjä ei ole halunnut tehdä sarjaa etydejä, vaan musiikki kumpuaa suomalaisesta luonnosta - kansanmusiikin vaikutus on paikoitellen vahvasti läsnä. Musiikissa yhdistyvät näin sekä vanha perinne ja eräät aikamme musiikille tyypilliset sävellystekniset keinovarat. Murron vapaatonaalinen melodinen sävelkieli ja oikukkaat poikkeusjakoiset rytmit tuovat selkeästi esiin kunkin osan tyypillisen ja luonteenomaisen soinnillisen karaktäärin.

Opetustyössä olen havainnut, että yhteissoittomateriaalin olisi hyvä olla sellaista, johon harmonikan lisäksi soveltuisi moni instrumentti. Milloin tarvitaan viulu-harmonikka duoa, milloin taas huilisti haluaisi soittaa hanuristiystävänsä kanssa. Tähän tarkoitukseen kansanlaulut ovat erinomaisia, sillä ne soivat harmonikalla hyvin ja toiseksi soittimeksi soveltuu niin jousi- kuin puhallinsoitinkin.

©Internetix/Markku Kääriäinen 1999