Harmonikan kehitysvaiheita


Saksalaismallin harmonikka 1880-luvulta. Pieni yksirivinen, jossa on diskanttipuolella 10 näppäintä. Bassossa on kaksi sointua, toonika ja dominantti. Harmonikka on vaihtoääninen, eli paljetta auki vedettäessä ja kiinni työnnettäessä samasta näppäimestä tulee eri sävel. Tällä harmonikalla voi soittaa yhdessä sävellajissa vaatimattomia sävelmiä, mutta aikoinaan se oli silti mullistava instrumentti: samassa soittimessa oli ikäänkuin koko orkesteri, melodia, soinnut ja rytminen säestys.

Dallapé-harmonikka 1920-luvulta. Dallapé on italialainen tunnettu harmonikkamerkki. Suomessa Dallapé tunnetaan maineikkaana tanssiorkesterina, joka otti nimensä vuonna 1925 nimenomaan tämän italialaisen harmonikan nimestä.

Bandoneon
Harmonikan sukuinen soitin, joka on tullut tunnetuksi argentiinalaisen tangon tärkeimpänä soittimena. Bandoneon on saksalaista alkuperää, mutta se löysi siirtolaisten mukana tiensä 1800-luvun lopulla Etelä-Amerikkaan ja argentiinalaiseen tangoon. Bandoneon on erittäin ilmaisuvoimainen ja herkkä soitin, koska se on kirjaimellisesti soittajan käsissä ja sormenpäissä. Alkuperäinen bandoneon on vaihtoääninen, eli paljetta vedettäessä ja työnnettäessä samasta näppäimestä tulee eri sävel.
Tunnetuimpia bandoneonisteja ovat Astor Piazzolla, Luis di Matteo, Juan José Mosalini ym. Kuvan bandoneon on valmistettu 1928 ja se on Alfred Arnoid -merkkinen.

Harmonikka Oy, Kouvola. "Kukka"-malli
Kouvolan harmonikkatehdas toimi vuosina 1932-1995. Tämä "kukka"-mallin harmonikka on tehtaan ensimmäisiä 1930-luvun puolivälistä. Diskantti on rakennettu siten, että näppäimistön sisimmät rivit muistuttavat pianokoskettimia. Tätä soitetaan kuitenkin aivan samalla tavalla kuin normaalia 5-rivistä harmonikkaa. Tätä mallia on kutsuttu kansanomaisesti "romopianoksi", joka on jäänyt soitinrakennuksen historian harvinaisuudeksi.

Viipurin harmonikkatehtaan "sarvimalli"
Viipurissa toimi Nestori Kukkolan omistama harmonikkatehdas 1930-luvun alusta talvisotaan asti 1939. Tehdas muutti sodan jaloista Lahteen, jossa se jatkoi toimintaansa 1950-luvun puoliväliin asti. Viipurin harmonikkatehdas valmisti korkealaatuisia harmonikkoja, joista kuvan "sarvimalii" on tunnetuimpia. Valmistettu n. 1937.

Kurikan soitintupa, Sameli Elomaa
Pohjanmaalla Kurikassa toimi Sameli Elomaan harmonikkaverstas, jonka valmistamat soittimet olivat maineikkaita ja suosittuja 1930-luvulta alkaen pitkälle 1960-luvulle saakka. Myös Sameli Elomaan veli Yrjö oli taitava harmonikanrakentaja. Suvun työtä jatkoi Samelin poika Kauko aina 1980-luvulle saakka.

Kouvolan harmonikkatehtaan "Maestro"
Kouvolan harmonikkatehdas, eli "Harmonikka Oy" saavutti soittajien keskuudessa legendaarisen maineen laadukkaine soittimineen. Tämä "Maestro"-malli oli tuotannossa vuosina 1959-65.

Kaikki kuvien soittimet ovat Suomen Harmonikkainstituutin kokoelmassa Ikaalisissa.

©Internetix/Markku Kääriäinen 1999